Myönnetään. Vähän turhan harvaksi on päässyt blogitustahti menemään. Olen tästä hyvin pahoillani enkä pelkästään teidän vuoksi, hyvät lukijat, vaan ihan itsenikin vuoksi. Tykkään nimittäin kirjoittaa.
Yksi syy taukoon ovat ollut terveysongelmat, jotka ovat varjostaneet minua jo huhtikuusta lähtien. Uhrasin elokuussa muutaman senttilitran vertani laboratorion tätien ja setien käyttöön enkä turhaan. He löysivät sieltä mykoplasman vasta-aineita.
Osasin toki epäillä infektiota. Nainen, joka asuu luonani sairasti tämän taudin vuosi sitten. Suurimmalle osalle se on melko vieras juttu, joten sen epäileminenkin on näissä tapauksissa vaikeaa.
Koska mykoplasmasta on niin vähän järkevää eli maallikolle sopivaa tietoa saatavilla, haluaisin itse kirjoittaa omista oireistani ja kokemuksistani laajemmankin dokumentin. Tämän lisäksi pitäisi kuitenkin päivittää tätä blogia, tehdä 15-sivuinen harjoitustyö, 10-sivuinen luentopäiväkirja, viiden sivun essee sekä 25-sivuinen kandidaatintyö. Saatan joutua priorisoimaan edellämainitut sen sairaskertomuksen edelle. Aikaa noihin kaikkiin kyllä löytyisi, mutta eihän sitä viitsisi ihan koko aikaa kännissä olla.
Tällä kertaa näppäimistöni kirvoitti sauhuamaan kuitenkin ystäväni, tuttavani, sekä seuratasolla arkkiviholliseni Timo "Tsaari" Saarisen Yskä-niminen blogijuttu, jossa hän osuvasti kiinnitti huomiota siihen kuinka flunssaa sairastavalle sanotaan aina "Sitä on nyt liikkeellä".
Niinhän sitä sanotaan. Ja onhan sitä liikkeellä. Flunssaviruksia kun sattuu ihan koko ajan olemaan "liikkeellä" niin onhan sitä helppo sanoa. En ole koskaan kuullut kenenkään toteavan flunssaa sairastavalle: "Onpa kummallista! Sitä ei nyt ole kellään muulla, mistä ihmeestä olet sen saanut?"
Mielestäni tuo flunssan liikkeelläolokommentti on yhtä turha kuin se, jos menisi ulos hengittämään raitista ilmaa, sillä sitä on nyt liikkeellä. No sitä on ollut liikkeellä viimeiset pari miljardia vuotta.
En useinkaan jaksaisi kisapaikalla selittää ennen starttia kilpatovereilleni, että "Olin tuossa alkuviikon flunssassa", koska kommentissa on niin vahvasti selittelyn makua. Lähden ikäänkuin valmiiksi hävinneenä viivalle. Annan tavallaan etukäteen signaalin, etten oikeasti ole niin hyvä kuin tuloslista antaa puolentoista tunnin päästä ymmärtää, koska minulla on ollut flunssa.
Toisaalta flunssa on urheilijalle kuin ruotsidemokraatti ruotsalaiselle parlamenttityöskentelylle - valtava ongelma ja säätämisen aihe. Miksen siis voisi kertoa kilpailijoilleni siitä?
Yleensä saan vastaukseksi, että "No mullakin on ollu tässä kurkku kipeä vähän" tai "Itellä oli kolme viikkoo sitten ihan kauhee tauti ja vieläkin yskittää. Saa nähdä mitä tästä tulee."
En kerro flunssastani muille sen takia, että muiden olisi pakko aloittaa hirveä etukäteisselittely vaan kerrron sen vain siksi, että se nyt on niin. Ihan yhtä lailla voisin kertoa että olen ostanut uuden auton alkuviikosta tai että naapurillani on ihana kissa. Mutta jos kysymys on siitä että olenko tikissä kisassa vai en, niin tottakai akuutti terveystilanne vaikuttaa tikkiin yhtä oleellisesti kuin viimeisen kolmen kuukauden treenit.
Semmoinen kunnon virustauti vie toimintakyvyn muutamaksi päiväksi ja hidastaa vauhtia vielä viikon verran. Totta helekatissa semmoinen tauti pyörii mielessä vielä loppuviikosta. Toisaalta jos kerron tästä, on se selittelyä. Jos en kerro niin jätän jotain kertomatta. Onko sekään niin hyvä?
Viime juhannuksesta elokuun puoleenväliin saakka eli kahdeksasta viikosta olin vajaa kaksi viikkoa terveenä. Muuten olin flunssassa, keuhkoputkentulehduksessa, silmätulehduksessa, poskiontelotulehduksessa tai muuten kaputt.
Joka kerta sain flunssaan vuodelepoa, keuhkotulehdukseen inhalaatiohoitoa, silmätulehdukseen silmähoitoa ja poskiontelotulehdukseen poskihoitoa. Yhdeksännellä viikolla vähän hitaammallakin käyvä ukko tajusi sen, että tämmöisen sairasteluputken taustalla on jotain muutakin kuin epäonnea. Vihdoin sain antibiootit koneeseen.
Kuukauden antibioottikuurin jälkeen keho oli mykoplasman ja lääkkeiden takia tyhjä kaikesta terveysvaikutteisesta aineesta. Immuunipuolustusjärjestelmäni muistutti Schengenmaiden välistä rajatarkastuspistettä päästäen läpi IHAN KAIKEN! Nyt sitten sairastellaan tavallista virusflunssaa.
Sitä on nyt liikkeellä-mantran lisäksi saa monesti kuulla, että flunssa on herkistävä. Varsinkin ennen tärkeitä kisoja kun kurkku on kipeä ja keuhkot riekaleina niin "Se on vaan semmosta herkistävää flunssaa"
Montako miljoonaa vanhusta kuolee vuosittain tähän herkistävään tautiin?
Ehkä minunkin on nyt vain pakko ajatella optimistisesti. Juhannuksesta lähtien olen juossut Kainuussa kaksi osakilpailua, suunnistanut Finillä kevyesti kolme kertaa, juossut yhden lenkin Lapissa (ajoin sinne sitä varten 12 tuntia) ja yhden Laajavuoressa, juossut viisi lenkkiä Tampereella, ja tämän lisäksi pyöräillyt yhteensä noin 80 kilometriä.
Tämä edellämainittu 14 viikon ja yhteensä 20 tunnin raastava harjoittelu on vienyt kehoni ihan galaksaaliseen jumiin, ja nyt tämä "herkistävä flunssa" nostattaa tikkini huippuun ennen syksyn erittäin tärkeää 25manna-viestiä!
Näin se on nähtävä!
tiistai, 28. syyskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Josku tosiaan koetellaan. Rohkenenkin siis toivoa, että poskiontelotulehdukseen saatu hoitojakso oli kuitenkin pitkä ja intensiivinen.
...nostattaa tikkini huippuun ennen syksyn erittäin tärkeää 25manna-viestiä!
JESS!!!
Oletko vielä hengissä? Kansa kaipaa hauskoja juttujasi.
Annetaan ajan kulua. Tämäkin juttu on parantunut viikko viikolta joka lukukerralla.
Nimim: Hidas sytytys
Oih tuo funssa, selityksistä helpoin. Nyt näyttäis tulevan mykoplasma perässä. Inflaation on sekin selitys kohta kärsinyt. Kaikkihan kaikenmoisista taudeista kärsii, edellä olevat kuitenkin helpoimmista päästä.
Totuus kuitenkin on, että urheilutuloksista ei kuitenkaan muisteta kuin voittajat. Joten olisiko puolikuntoisena vaan parempi jäädä kotiin.
Ja jos joku huonoon kuntoon tahtoo selitystä, voisi vain tokaista, että ei ole lenkki maittanut.
Uzbe! We want more! t.Länsi-Suomen funclubin jäsenet
Lähetä kommentti